Syypää sun hymyyn ..

Arvakkaa kuka on todella kimpaantunut itseensä? No miepä tietysti, ärsyttää ko aina unohan bloggailla :/ Mut nyt sitte aattelinki tehä tämmösen postauksen jossa ois kuvia ja kaikkea kerrontaa tältä kuluneelta ajalta, eikö oiski reilua ?

Mutta siis, Iiris on kasvanu huuuuimaa vauhtia, son iso tyttö jo. Eilen se oppi kiikkumaan ylös portaita, enää ei siis oo ees yläkerta Iiris -vapaata aluetta, dääääm. Se on kyllä tosi lutunen niitten isojen korviensa kaa, voisin tässä julkasta pari kuvaa jota napsin sen jälkeen ku sain viikko-kaks sitte obban takas <3

Joo, siinä ois pari kuvaa, en oikee osannu valita vaan pari joten laitoin monta :D Mut sitte voisin laitella pari muutaki kuvaa ja jatkaa sen jälkeen selittämistä:

Ruska <3

Siiri <3

Kukka <3

Mutta joo, tässä on nyt pari päivää tullu pyörittyä koko ajan Karungissa hengaten Jonnen, Jessen, Iiriksen ja Ainon kans ja on kyllä ollu toooooosi mukavaa, ne on semmosia pöljiä mutta rkkaita kaikki, mun tukiryhmä <3 Thaks it, dudes ! Teistä on ollu suuuuri apua tässä kaikessa.
Mut joo, kävin tänää tallillaki tekemässä töitä ja huomenna sitte ois tunti - jee ! Oli kyllä tosi mukavaa touhuta heposten kanssa, Tasse oli sama ihana ko ennenki, ehkä vähän laihtunu, mut joo. Ja sit Fillis oli semmonen eehana kaanis poeka joka hörisi mulle ko menin tallii ja koko ajan höristeli sillee uunomaisesti korvia ja näytti semmosta Baby Fillis facea ja olin melkee sulaa. Miten ne osaa olla nii ihania ? En ymmärrä enkä jaksa ees pohtia asiaa, meen nukkuu kohta :D
Ai nii, ja kuka tyhmä lähtee kiireessä aamulla vesisateessa oottaan tienlaitaan linkkua ja oottaa sielä 5min ennenko tajuaa että ei ookkaan koulua? No Katariinapa tietenki <3 Mieki itteäni <3

Euforinen.
-Beast

My true soulmate ...

Hohoo, ettepä uskokkaan mitä kaikkee mulle onkaan taas vaihteeks tapahtunu! Joo, siis jäin viime viikolla kii tupakasta, sinne meni suit sait nettitikku ja sim-kortti, nyyh. Mutta sitte tuliki jo perjantai ja pääsin isosleirille ! Jee, ja arvakkaapa mitä sielä sitte tapahtu ? ETTÄ MUUTEN IKINÄ USKO! Mie tapasin semmosen todellisen sielunkumppanin, me ollaan niinQ sillee soulmates, ju nou ? Sillee coolisti :D Se kuuntelee Avenged Sevenfoldia <3 ja Mötley Crüeta <3 Pieni maailmani <3 Mutmut siis kummiski soli ihan huippu tyyppi muutenki ko sen kans hengas ja tutustu paremmin, jajaja ei se sen kaveri se Idakaa ollu mitenkää tyhmä ja tylsä :)) Eli toisin sanoen sain kahen päivän aikana 3 uutta ystävää! Jee, bileet ! Minua vaan nyt suuresti harmnittaa ettei mulla löyvy niistä minkäänlaista kuvamateriaalia :/ Isoisviikonlopulta mulla on kyllä yks kuva, mutta se nyt taas on semmosta kamaa mitä ei voi julkasta, olen tomaatti siinä <3 Ehkä joskus jos retusoin naamani vähän normaalimman väriseks ..? :D

Joo, mutta se sitten niistä ilosista jutuista, mulla oli perjantaina se helevetin kallonkutistaja ja ne vahtas minua ihanko oisin räjäyttämässä itteni taivaan tuuliin hetkenä minä hyvänsä, ja kivaa, huomenna taas sinne <3 Fuuuuuuuuuu ... Elämänhän ei pitänykkää olla helppoa mut onko mulla vaihto-oikeutta jos se menee päin helvettiä ? Tai no, menee aina ko en oo ystävieni seurassa, joten kiitos teille kaikille rakkaille, love ya! <3

Iloinen, kerrankin.

-Beast

My life, just this second ...

Miun elämä on nyt nää viime ajat heitelly ihan miten sattuu, välillä on pitäny pysähtyä miettimään. Yks päivä tää kaikki vaan meni yli ja olin murtua, mutta mulla oli semmosia kavereita jotka ei antanu niin tapahtua. Pääsin puhuun niistä asioista ja se helpotti aika helvetin paljon. Nyt mennään etiäpäin ja yritetään availla näitä takkuja mun mielestä. Tuntuu ettei millään oo enää vittuakaan väliä. Miks pitäs jaksaa tätä paskaa enää kauempaa? Välillä tuntuu että oikeesti vois vaan lopettaa ..

Mut joo, sain uuden koneen, kävin Sodiksessa, näin kavereita ja innostuin jopa tekeen uuen ulkoasun, mitäs mieltä ootte ? :3

Mie en ookkaan vissiin sanonu että meille tuli reilu viikko sitte uus koira? No nytpä mie sen sanon, se tuli meille Oulusta, Miyo'isin kennelistä. Sen nimeksi tuli sitte Iiris, vähän niinkuin Siiri mutta ässä nakattuna toiseen päähän :D

Tässä pari kuvaa Iiriksestä ja viikon takaisia kuvia Siiristä:

Sekava

-Beast

Pitäskö mun päästää itseni rakastumaan, kuka sanoi että ei se sua tappaiskaan ?

" Mä oon tottunu olee yksin ja elää näin, 

en tarvii ketää vieree päästäkseni eteenpäi.

Mä oon itsenäinen, tyytyväinen elämääni,

en tarvii ketää ja mä kyllä pidän pääni.

En haluu ketää komentelee, sanoo mitä pitää tehdä, 

mä teen miltä tuntuu ja mä teen sen sydämestä.

En tarvii neuvoi, en ketää soittelemaa perää,

aamul tyynykasa kainalossa tyytyväisen herään .

En tarvii kotiorjaa vaik kiva se oliski,

enkä tänne haluu sua mä pidän oman kotini.

En tarvii sääntöi, mä teen oman pääni mukaan,

ei tarvii huolestua, kun ei mene rakastumaan.

Mä haluun olla yksi, huolehtii vaa itestäni,

en luota kehenkää ku miettii mitä viimeks kävi.

Koitan pitää pääni, vaik en tiedä tulevaa,

tunteet kasaantuu ja mieleen tulee vaan. 

Pitäskö mun päästää itseni rakastumaan,

ja itteäni jälleen satuttaa.

Kuka sanoi että ei se sua tappaiskaan

kun pienet siivet katkaistaan. "

Mä oon taas vaihteeks ollu ihan sekasin, mä en oikee tiiä mitä mun pitäskää tehä. Suhe Repen kaa jätti pahan maun suuhun, mä kuulin siitä sellasta juttua joka sai mut pistään kaikki meijän välit poikki, vitut mä sellasta tarvi mun ystäväpiirii, mä pärjään ilman sitäki.

Joonaksen kanssa se päätty siihen ko aloin miettiin, voinko luottaa siihen ku sillä on semmonen maine .. Mä oon oikeestaan aika väsyny tähä etten tiiä kehe voi luottaa, kuka pettää, kuka suojelee .. Mä aattelin pysyy erossa pitkään kaikista suhteista ja muista semmosista ja kasata itteni .. Mutta mä .. oon tainnu ihastua .. TAAS ^^'

Joo, okei pakko myöntää että oon aika toivoton tapaus. Mut ei sillä, se ei tällä kertaa ookkaa poika .. noni, tulipa nyt tääki julki :D

Marin kans me ollaan oltu jo niin kauan ystäviä ja ollaan vaan huomattu että tää meän ystävyys on syventyny ja syventyny .. Nyt mä vaan en tiiä mitä sanoa, mä en oo varma oonko mä valmis taas uuteen suhteeseen, mut emmä tahtois olla ilkeekää. Kusessa ? Aina, hyvä minä!

Tosiaan, värjäsin muuten eilen hiukset takas vaaleeks .. eihän siihen toki menny ku kolme tuntia :D Mut oon ite toooosi tyytyväinen <3

Epävarma, jälleen

-Beast

My castle made of sand

" So you tried, to believe in the castle made of sand

When it falls to the sea and your feet can’t find dry land

Reach for my hand. "

Tiedätkö sen tunteen kun yrität pitää ulkosivun eheänä ja ylhäällä, peittämässä kasvosi ja todellisen itsesi ettet joudu kohtaamaan tuskaa ja epävarmuutta, ettet joudu myöntämään itsellesi kuinka kusessa olet? Mä tiedän, ja se tälläki hetkellä nakertaa mua. Tahtosin että voisin vaan laskee sen ulkosivun ja antaa kaiken tulla, näyttää kaikille millanen mä oikeesti oon, mutta emmä uskalla. Mulla on nyt ollu tän hiljasen tauon aikana hirvee kriisi, oon huutanu isännän ja emännän kans kilpaa ja juossu todellisuutta pakoon hengaamalla kylällä koulun jälkeen sen siaan että oisin menny kotiin ja kohdannu sen karun todellisuuden, antanu sen taas lyödä päin naamaa. Mä oon oikeesti aikamoinen pelkuri, peitän sen vaan ilosen ulkosivun taakse, ja oikeesti mä oon niin onnellinen kaikkialla muualla kuin kotona, koulussa oloaki mä rakastan, sen pitäs kertoa jo jotain?

Mä oon ollu tän neljä vuotta papan ja Samin kuoleman jälkeen niin rikki että kaikki on ollu niin helvetin vaikeeta että välillä oikeesti oon miettiny miks Joonas meni ja pelasti. Silti mä oon miettiny että pitäs varmaan yrittää nousta tästä kuopasta, mä tajusin sen ku löysin eilen kaks päiväkirjaani, toinen neljän vuojen takaa jossa mun ajatukset ja kaikki on niin positiivistä ja toisen kahen kuukauden takaa ja yks niistä kirjotuksista pisti miettimään:

" Mä en ymmärrä miten jotku jaksaa tässä paskassa tarpomista koko elämän läpi? Monta kymmentä vuotta? Mä oon kyllästyny jo tässä vaiheessa, ehkä ois kaikista helponta vaan lähtee sinne helvettiin - siellä on mulle paikka, aivan varmasti on ko oon tämmönen paska muutenki. "

Voinko mä oikeesti olla näin alhaalla? Ei oo tosi, mä haluun ylös ja niin mä aijon taistellakki, se on niin helvetin varmaa.

Taistelutahtoa keräten

-Beast

Kohti uutta ja tuntematonta

Nyt, nyt Mc Mane on viimein saanu totaalisesti multa rispektit itellee. Kuuntelin tossa nuita biisejä ja kaks kappaletta iski muhun niin lujaa että mun oli pakko alkaa kirjottaa, pakko kertoa kuinka ne iski muhun ja sai miettimään elämää. 

Astu mun saappaisii ja kävele nää samat kadut/

Mitä mää oon dallannu, ni veikkaan että takas haluut/

Mut ei oo takas paluut, pakko on taivaltaa/

Moni jäi taakse, monia mä jäin kaipaamaan/

Mä jouduin luopuu monest et sain unelmani kasaan/

Mut pikkuhiljaa tuntu et mä sukeltasin paskaan/

Mitä enemmän yritin sen enemmän menetin/

Mult meni talo, nainen, mielenterveys, työ ja setelit/

Kadotin itseni matkalla tuntemattomaan/

Ja ihmissuhdeviidakkoon jäi maine sekä mammonat/

Mut mä löysin oman itseni jälleen/

Jätin epäitsekkyyden, pistin itseni kärkeen/

Koitin kasata mun pääni takasin taas/

Koota sen sirpaleet taas miljoonista palasista/

Tajusin sen onneks ajois, olin kaiken menettää/

On pakko kaikki korjata ennenku taivas repeää/ 

Mä olin piipussa, löysin mun rajani/

Ja nyt vihdoinkin voin elää paljon vapaammin/

Nyt tiedän ketkä on ne meikän tukipilarit/

Joiden ansiosta vieläkin kelluu tää Titanic/

Ne ainoot jäbät joihin pystyy luottaan vaikka mikä tulis/

Mun äänetön avunhuuto, kukaan muu ei sitä kuulis/

Oon henkeni velkaa teille, ehkä enemmänki vähän/

Sääli tänään, huomena en jätä mitään säälittävää/

Mc Mane - Kohti uutta ja tuntematonta « Blogger ei suostunu laittaan sitä videota tänne ..

On meillä jokaisella asioita joita pitää aina sisällään/

Lisäksi salaisuuksii joit ei pysty aina pitääkkään/

Ehkä niistä hiiskutaa varovasti, mut eihän sano laki/

Ainakaan ettei ne ois sanottavis/

Itse oon sanomati, jos haluut uskoutua/

Nyt usko mua en oo sellanen ku must on kuva/

Aina ennakkoluuloo, se on vaan sitä/

Okei, jos kerrot salaisuuden kyllä mä sen osaan pitää/

Mä en oo merirosvo, se oli eri rosvo/

Avartunut katse, V niinku verikosto/

Iltasin adrenaliini täyttää mun valtimoni/

Teräsovi joka lukkii mun aarrekammioni/

Siin ei oo mitään salattavaa, mut samalla taas/

Ensin vihaan jotta opin joskus rakastamaan/

Se on kaikil eikä sitä pysty varastamaan/

Ikuinen arvotus, sitä ei voi mittaa rahassakaan/

Mun salaisuuteni ei oikeesti oo erikoinen/

Vaan niinku mainostarra, joku repii pois sen/

Siks mä en pränttää sitä paperille/

En kerro kaverille, koska salettiin se/

Asia vuotais siitä suoraan niinku lammikosta mereen/

Salaisuus on ja pysyy, vannon sen henkeen ja vereen/

Mut mä voin kuiskata sun korvaas ehkä hiljaa sen/

Lue ekan säkeen lainien alkukirjaimet/

Mutta joo, eipä mulla muuta ollukkaa, ihan pakko oli vaan tästä kirjotella :D

Erikoisen hilpeä.

-Beast

Anna minulle kätesi ..

Voi että, te että uskokkaan mitä on tapahtunu viime postauksen jälkeen ! Mulla hajos kamerasta objektiivi (voiperkeleenhelvetinvitunsaatana) Torstaina hiukan ennen tallille lähtöä. Se siis kolahti vain pienesti ja ajattelin että no problem, ei siihen mitää tullu ko onhan sen päälle kaatunu vahingossa pannullinen kahvia, se on tipahtanu useammin kuin kerran pahasti ynnä muuta, kyllä, olen oikein huolellinen siitä mutta nuo kerrat ovat olleet vain vahinkoja. No totuus paljastui vasta tallilla: se ei tarkentanut enää ja se helisi. Voi että mie niin rakastuin itteeni silloin ja en tdellakaan kironnut ja räyhännyt melkein itseäni maanrakoon - osasin hillitä itseni ulkoisesti, sisällä haukuin ja kirosin ja räyhäsin itselleni. Tasapainoinen persoona nääs. Silleen ihan positiivista että se oli se kittiputki joka hajos ko onhan tuo Sigman putki hitusen kalliimpi koska ostin sen silloin erikseen - ja olen käyttänyt sitä about 3 kertaa? No, nyt on opeteltava tykkäämään siitä ja kannettava tekojensa seuraukset, kivaa!

Sitten mie ja Repe erosimme jälleen, mie totesin että joo, ei tää tuu enää toimimaan, that's it. Turha yrittää ko tuntuu ettei se vaan tuu enää toimiin. Sitte on tullu jällee juteltua Illikaisen kans asioita läpi ja Repehän ei tykänny yhtään siitä että olin  sen kaveri ja sanoinki sille että ite päätän keitten kaa liikun ja se ei voi vaikuttaa minun kaveripiiriin.

Ja voi että, mie rakastuin jälleen! Ei, tää ei oo tällä kertaa mikää mekko tai nahkahousut tai kengät tai laukku tai joku näytteliä vaan BÄNDIIN ! Tää ei tosin oo mitään uutta mutta joo, Krista siis joo linkitti mulle yhen biisin johon rakastuin heti ja sitte kuuntelin toisen biisin ja niin edespäin ja nyt oon taas niin in lööv ettäää .. Ja bändi on siis tosiaan saksalainen darkwave-yhtye nimeltään Blutengel jonka laulaja Chris Pohl on aivan sanoinkuvaamattoman suloinen! Mari haukkui miesmakuni oudoksi, mutta mie en sentään soittele keskellä yötä ja kerro omista fantasioista jotaki laulajaa kohtaan. Niin että kuka se tässä olikaan outo, hä? :D

Chris Pohl <3

Tähän biisiin siis rakastuin ensimmäisenä, Reich mir die hand, eli anna minulle kätesi:

Reich mir die hand, unsere welt wird brennen.

Der zweifel und die angst werden im feuer untergehn.

Reich mir die hand, unsere welt soll brennen,

unser stolz und unser blut in alle ewigkeit vereint.

Give me your hand, our world will burn.

The doubt and fear will perish in the fire.

Give me your hand, our world is burning,

our pride and our blood together in all eternity.

Sitten tälleen btw, sen ääni on aivan ihana ko se laulaa englanniksi:

 Jälleen onnellisena lauleskellen

-Beast